Toi ei tuntunut musta hyvältä
Kirjoitan sinulle itsestäänselvyyden: Sinäkin voit sanoa, että tuo ei tuntunut minusta hyvältä. Meistä moni vetää huonosti rajoja muille ihmisille sen suhteen, mitä siedämme. Annamme ihmisten sanoa asioita, jotka menevät tunteisiimme ilman, että sanomme siitä mitään. Otamme palautetta, käymme keskusteluja ja väittelyitä, sekä saamme kommentteja ilmeenkään värähtämättä. Ilman, että sanomme; tuo satutti.
Olen tullut siihen tulokseen, että pitää vetää rajoja omassa elämässään sen suhteen, kuinka paljon joustaa ihmisten suhteen. Olen joustanut enkä ole koskaan/harvoin sanonut esim. sitä, että minua harmittaa jokin käytös. Tosi usein vain nielen kaiken, enkä sano omia tunteitani.
Miksi piilottelemme haavoittuvaisuuttamme? Pukeudumme haarniskaan, joka suojaa haavoittumiselta, mutta tukahduttaa mielemme, toivomme, luovuutemme, ilomme ja uskomme. Olen aikaisemmin kirjoittanut näkyväksi tulemisesta, mutta viime viikkoina olen löytänyt uuden asteen ja se on rajojen vetäminen. Tai ainakin alan harjoittaa itseäni siinä.
Se, että olen aina ollut kaikessa joustava, on minulle toki myös luontaista, mutta toisaalta kuitenkin ollut minulle toimintamallina sellainen, että se on syönyt minua sisältäpäin. Tein nyt päätöksen, että näytän jatkossa omat tunteeni enkä vain myötäile ja mukaile sovun nimissä.
Tunteiden näyttäminen ja toimintamallit
Kerroin tästä omien tunteiden näyttämisestä ystävälleni ja jo ihan pienessä piirissä tämä ajatus tuntui ihan tajunnan räjäyttävältä. Minä voin sanoa, että tuo ei tuntunut minusta hyvältä. Tunnistatko sinä itsesi tästä?
Käytän siis jatkossa enemmän sydäntäni ja minua ei haittaa vaikka elämään tulisi tunteiden näyttämisen kautta lisää konfliktia. Uusi toimintatapani on:
tunteista puhuminen
rajojen vetäminen, koska rakastan itseäni
rohkeus
itselle tärkeiden ja ei-tärkeiden asioiden erottaminen
jos alistun, mieluummin kohdata tilanteen suoraan kuin kivettää sydäntäni
En menetä yhteyttäni toisiin, vaikka näytänkin tunteeni - minua ei hylätä.
Jotta voisimme päästä yli vanhoista toimintamalleista, meidän pitää kohdata kipupisteemme. Se antaa meille viisautta ja kyvyn elää täydellä sydämellä. Näin sanoo Brene Brown Nouse vahvempana -kirjassaan. Koen, että juuri tämä on viimeinen askeleeni kohti täydellä sydämellä elämistä. Se auttaa minua lopullisessa omaksi aidoksi itsekseni tulemisessa ja esteiden poistamisessa oman onnellisuuteni tieltä.
Minä, kuten moni muukin suomalainen, tulen perheestä, joissa tunteista ei ole juuri puhuttu. Nyt olen sitä mieltä, että pitää olla rohkeutta ja muuttua. Rikkoa tämä hiljaisuuden kehä. On aika ottaa opiksi epäonnistumisista ja kohdata kivut. Ottaa uusi avoimempi toimintamalli, jotta voin kirjoittaa omalle tarinalleni uusia rohkeampia loppuja. Haluan mieluummin valita omien arvojeni mukaan elämisen kuin helpon, hauskan ja nopean.
Tunnistin valmennuksessa oman käyttäytymismallini, katsekontaktin välttämisen konfliktitilanteessa. Katson alaspäin kun alistun. Välttelen katsekontaktia halutessani salata tunteeni. Olen antanut muutamalle läheiselleni tukihenkilön roolin: Toivon, että tuet minua ja huomautat, jos putoan polulta eli siinä, että en sano, jos sanat menevät tunteisiini
Kommentoi alle mielipiteesi tai omat kokemuksesi. Olisi kiva kuulla niistä lisää.
Rakkaudellisin terveisin, Anna <3
PS. Beredan yhteisö
Olisi aivan ihanaa, jos lähtisit pienesti mukaan Beredan porukkaan, jossa tarjoamme sinulle myös maksuttomia koulutuksia ja valmennuksia, työkaluja muutokseen sekä Facebook-ryhmässä että suoraan sähköpostiisi. Muutoksen tekijät on meidän yhteisömme nimi. Lähdetään rakentamaan siitä paras ja kannustavin ryhmä - EVER!
Jos haluat seurata positiivista kierrettä instassa ja facessa, niin käy seuraamassa. Jatkan olemista @Positiivisena kierteenä, koska se tuntuu kuin se olisin minä! Beredaa seuraat instassa ja facessa linkeistä!
