Angsteista tekoihin
Kesäisellä Kolin-matkalla ei irvistyttänyt kilot, kun hyttyset
En päässyt eroon ajatuksistani koronakehoista. Mietin armollisuutta itseä kohtaan. Lomalukemiseni on tällä hetkellä häpeätutkija Brené Browinin kirja Uskalla haavoittua. Sen mukaan suurin syy naisten häpeänkokemuksiin löytyy ulkonäköön ja kehonkuvaan liittyvistä asioista. Vasta tämän jälkeen tulevat raha ja työ sekä äitiys- ja perheasiat. Suora lainaus kirjasta Uskalla haavoittua kuuluu seuraavasti: “ Häpeä on voimakkaan kipeä tunne tai kokemus siitä, että uskomme olevamme viallisia ja siksi arvottomia saamaan osaksemme rakkautta tai kuulumaan joukkoon.” Aika painavia sanoja, jotka yksi kerrallaan luettuna ne uppoavat kuin nastat ihon alle.
Lähtemättä länsimaiseen pinnallisuuteen, varsinkin painoon liittyvät asiat tuovat monelle arvottomuuden kokemuksen ja siitä seuraa armottomuus itseä kohtaan. Olen ollut siinä itse erittäin ‘lahjakas’. Olen ollut itselleni aina se isoin ja pahin ruoska. Lyttäävä ja ilkeä. Mietin aamulla, että jos puhuisimme ystävällemme niin kuin puhumme itsellemme tai vaikka pomo töissä puhuisi meille sävyyn, johon puhumme itsellemme, olisimme sydämeen asti loukkaantuneita. Silti puhumme niin itsellemme ja jopa päivittäin. Ehkä vielä niin, että kun olemme jo lytänneet itsemme maahan, kerromme vielä jonkun ilkeän jälkipotkun itsellemme ‘koristeeksi kakun päälle’.
Vähän armollisuutta! Tunnista tilanne ja sano itsellesi, että tämä tunne on häpeä. Käsittele se sitten ystävällisesti ja päättäväisesti, mutta älä lähde mukaan sen uskottelemiin asioihin. Ne eivät ole totta! Itse otan häpeän tunteen tunnistaessani esille järkevimmän minäni. Mitä se sanoisi minulle tässä tilanteessa? Ratkaisu olisi todennäköisesti eteenpäin vievä, maalaisjärkinen ja jopa positiivinen. Kirjoita mietteesi vaikka ylös.
Jos kesän jälkeen oma paino mietityttää, niin järkevä keskustelu itsensä ja apuvoimien kanssa voi olla paikallaan:
Mieti tavoite?
Mieti miltä näytät, kun olet tavoitteessa? Konkretisoi mieleesi positiivisia kuvia tavoitteeseen pääsystä.
Mitä teet vaikkapa juhlistaaksesi tavoitteeseen pääsyä? Älä kuitenkaan laita juhlapäivää kalenteriin. Se antaa vain ruoskalle mahdollisuuden olla ilkeä. Lupaa vain itsellesi, että juhlapäivä tulee kyllä.
Käy laboratoriokokeissa. Varsinkin, jos miettii isompaa remonttia elämäntapoihin, niin on järkevää aloittaa labroista. Naisilla niistä voi löytyä syitä painoon tai kenties korjattavia asioita syömisiin. Täältä esim. löytyy paketteja labroihin: https://www.puhti.fi/tuotteet/
Mieti tarvitsetko avuksi ravintovalmentajaa? Moni aloittaa aina maanantaisin ja monesti jotenkin tietämättään väärällä jalalla. Jos ruokavaliosi ei ole ihan päin prinkkalaa, niin kaikkea ei kannata lähteä muuttamaan vaan ravinto-ohjelma voi korjata asioita vain parempaan suuntaan. Oma valmentajani on: Ravintoharri
Sorruin itsekin lomaviikon lonkeroiden jälkeen vähän vanhojen käytösmallien turmiollisille poluille ja tässä opit siitä :) Kun loma on lopuillaan tai ensimmäinen työpäivä on alkamassa, käyn tietysti vaa’alla. Jokaisella on kokemus tästä ja tausta-ajatuksena on melko usein pieni ruoskinta. Sinne vaan läskit puntarille ja paha mieli päälle. Kävin siis itsekin vaa’assa, mutta sen tuloksena en lähtenytkään mihinkään raivareihin vaan päätin vain pistää viinipullon korkin kiinni hetkeksi. Palasin suurinpiirtein normaaleihin syömisrutiineihin ja ‘ihme’ tapahtui. Viikon päästä tilanne oli normalisoitunut. Olen tällä hetkellä normaalipainoinen, mutta vaikka ylimääräistä olisi, niin neuvo on silti ihan hyvä. Odota viikko ja mene sitten puntarille, kun olet taas normaalissa nestekierrossa ja pahimmat pöhöt ovat poistuneet. Housutkin saattavat tässä vaiheessa kiristää jo vähemmän :)
Ajatuksia ketoruokavaliosta laihdutukseen
Valitsin itse elämäntapojen muutokseen ketoruokavalion joulukuussa 2019. Olin kuunnellut vertaistarinoita ruokavalion sisällöstä ja lukenut siitä artikkeleita. Päättelin jo suunnitteluvaiheessa, että todennäköisesti keto sopii minulle ruokavaliona. Ainoa, jota mietin oli leivän hyvästely. Ruoat, joita ketoruokavaliossa syödään löytyivät osittain ruokalautaseltani tai eivät tuntuneet ainakaan vastenmielisiltä. Kokemuksia aloituksesta löytyy kirjoituksesta: Keton aloitus
Olen tosi tyytyväinen, että päädyin ketoon. Hyviä perusteluita valita keto ruokavalioksi oman kokemukseni jälkeen ovat:
Painonpudotus on nopeaa. En usko, että olisin saavuttanut samaa pudotettua kilomäärää samalla kalorimäärällä ilman ketoosia
Himot häviävät. Kun ei syö hiilihydraatteja, karkki- ja muut hiilarihimot pysyvät poissa.
Herkutella saa, kunhan pysyy ketoosissa. Itse tykkäsin kokkailla viikonloppuisin ketoruokia ja -leivonnaisia.
Rasvaa ei tarvitse pelätä ja hyvien rasvojen käytön lisääminen näkyi mm. ihon kunnossa, psoriasiksen tilassa ja aivoissa.
Vatsa toimi todella hyvin ja säännöllisesti ja kaikki turvotukset ja pöhötykset loistivat poissaolollaan. Noudatin syömisessä pätkäpaaston aikataulua eli söin päivän ateriat noin yhdeksän tunnin sisällä.
Eli angstit pois ja kohti positiivisempaa kehoa ja mieltä <3
