Epävarmuusalueella
Tiedättekö sen tunteen, kun jo etukäteen jännittää joku asia? Asia, josta saat epävarman tunteen vatsaan koko viikoksi. Kaikki siihen liittyvä on vähän epämotivoivaa sitä valmistellessa.
Olin tällä viikolla kuvauksissa blogia, lehtijuttua ja nettisivuja varten. Vaikka blogia varten itsestäni näppäilenkin kuvia, niin kameran eteen asettuminen saa mut epämukavuusalueelle. En osaa poseerata tai tiedä miten katsoa kameraan tai tiedä parempaa kasvojen puolta tai oikeita kulmia. Eli viikko oli vähän kuin olisin nauloja syönyt. Onneksi keksin kuitenkin valmistautua hyvin!
Epämukavuusalueelle meneminen silloin tällöin tekee ainakin minulle itselleni hyvää. Olen varsinainen sammakko lämpenevässä vedessä. Joudun vähän aina puskemaan ja haastamaan itseäni uusien tilanteiden edessä. Ehkä sellainen vähän varovainen lapsi, joka ei ole ensimmäisenä menossa päätä pahkaa. Epävarmuusalueella kun ei ole täyttä kontrollia ja varmuutta onnistumisesta ja asian osaamisesta. Opin tällä viikolla vähän rohkeudesta ja tässä tämän viikon oppi:
“Kun olet uuden vaikean tilanteen edessä, mieti mikä on pahinta, mitä tilanteessa voi tapahtua”
Mietin asiaa läpi ja totesin, että kauhean pahoja asioita ei voi tapahtua. Enkä kuole - en ihan varmastikaan —>Voinko nolata itseni? Kyllä, mutta siihenkään en kuole. Otin siis käyttöön valmistelevat toimenpiteet, koska valmistautuminen ja harjoittelu lisäävät varmuuttani. Pinterestistä löytyi kuvauksiin aarreaitta. Napsin sieltä ajatukset kuvausvaatetyyleihin, jotka ajattelin sopivan myös itselleni sekä rekvisiittaa, joka sopii mielestäni kanssani samoihin kuviin: Puhelin, tietokone, kahvikuppi ja kirja. Lisäksi niitä tyylejä poseerauksiin: tuolilla istuen, seisten pöydän takana, luennoimassa jne. Ihan niihin ilmeposeerauksiin en harjoittelussa mennyt. Siihen ei enää tahto riittänyt.
Kuvauksissa olin sitten aikamoinen pulinaboxi. Kun on epämukavuusalueella, niin voihan sitä täyttää hermostuneella energialla kuvaustilan. Onneksi ammattilaisen kanssa homma sujui ja niitä kuvia saatiin todella paljon. Ehdoton suositus kivalle Tarmolle, jonka kuvia voitte käydä katselemassa täällä: @tarmo_photo.
Selviydyin siis voittajana. Olen tässä blogin myötä kohta vuoden ajan oppinut niin paljon itseni voittamisesta ja rohkeudesta ja heittäytymisestä. En ole vieläkään se rohkein ja tarvitsen ajoittain kannustusta, jotta uskaltaisin, mutta rohkeuden määrä on silti ihmeellisesti kasvanut. Kun ylittää kynnyksiä, niin seuraava rima asettuu aina korkeammalle kuin edellinen ihan itsestään.
Parsakaali-pekonisalaatti (keto)
2 parsakaalin päätä
75 g cheddaria raastettuna
1/4 punasipuli
50 g manteleita paahdettuna
3 pekonisiivua
ruohosipulia
Kastike:
1/2 dl majoneesia
3 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl dijon sinappia
suolaa ja mustapippuria
Keitä/höyrytä suupalan kokoisiksi leikattuja parsakaalin nuppuja suolatussa vedessä 2 minuutin ajan. Kaada vesi pois ja jäähdytä kukinnot kylmällä vedellä täytetyssä astiassa. Valuta lävikössä, kun ne ovat viilentyneet.
Paista pekoni rapeaksi pannulla tai uunissa. Paahda manteleita pannulla kunnes saavat vähän väriä. Raasta juusto. Silppua punasipuli. Sekoita kastikkeen ainekset erillisessä astiassa. Sekoita valutettujen parsakaalien sekaan raastettu juusto, hienoksi silputtu punasipuli ja mielen mukaan ruohosipulia sekä kevyesti veitsellä rouhitut mantelit. Sekoita kastike joukkoon ja sekoittele salaatti muutamaan kertaan ympäri. Laita hetkeksi jääkaappiin tekeytymään.
Salaatti sopii vaikka kanan tai possun kanssa tai miksei ihan sellaisenaan tarjottavaksi. Nyt kun sipuli alkaa olla aika keväisen vahvaa, voisi ihan ruohosipulikin riittää, jos et ole sipulin suuri ystävä.
Laitan niitä varsinaisia kuvia sitten kun niitä saan. Kun saan kuvat niin lupaan, etten keskity katsomaan itseäni eri kulmista ja miettimään omia hassuja hymyjäni tai leveitä kasvoja vaan muistan nämä kuvat teemalla: “Hall of fame: Rohkeus”.
Ihanaa sunnuntaita! Olkaa rohkeita ja miettikää, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos uskallat! Seuraathan mua jo instassa: @positiivinen_kierre ja facessa: Positiivinenkierre. Tilaa myös uutiskirje, niin lähetän blogin aina tuoreeltaan sähköpostilla. Se tilaus näyttää vähän kummalliselta, mutta on ihan turvallinen. Vahvista sitten sinulle tulevasta sähköpostista tilauksesi, niin sitten olet valmis.
